Probioottiset,
prebioottiset ja synbioottiset
elintarvikkeet,
Kaura
on terveysväittämään
oikeuttava elintarvike
Yhdysvalloissa
Yosa® menestyi
Vuoden suomalainen elintarvike
-kilpailussa
Hapatettu
kauramarjavalmiste - Yosan
tarina
Yosa
- jogurttityyppinen funktionaalinen
elintarvike kaurasta
Yosa® -
uudentyyppinen hapatettu
kaura-marjavalmiste
Miten
voin saada päivässä 3
g betaglukaania?
Probioottiset, prebioottiset ja synbioottiset elintarvikkeet
Probiootit
Probiootteja ovat sellaiset ravinnon mukana tai ravintolisänä nautittavat elävät mikrobit, joilla on ruoansulatuselimistön kautta välittyviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.
Ollakseen probioottinen mikrobin tulee kestää mahahappoja ja sappisuoloja ja sen tulee kyetä kinnittymään tai ainakin väliaikaisesti kolonisoitumaan suolistoon ilman haittavaikutuksia. Vain tietyillä mikrobikannoilla on tällaiset ominaisuudet. Useimmat probiootit ovat joko laktobasilleja (kuluvat maitohappobakteereihin) tai bifidobakteereja.
Laktobasillit ja bifidobakteerit kuuluvat luonnostaankin suolistoflooraan, joka itsessään käsittää satoja lajeja ja yhteensä noin 100 triljoonaa bakteeria. Probioottisilla elintarvikkeilla kohotetaan hyödyllisten bakteerien määrää suolistofloorassa. Probioottien yhteydessä on jossain yhteydessä käytetty nimitystä 'pelastajabakteeri'.
Käytetyimpiä probiootteja ovat mm. Lactobacillus acidophilus ja Bifidobacterium lactis -sukujen edustajat.
Prebiootit
Tietyt sulamattomat hiilihydraatit, erityisesti liukoisen ravintokuidun fraktiot voivat edistää suotuisten bakteerien kasvua tai toimintaa paksusuolessa. Tällaisia ravinnon komponentteja sanotaan prebiooteiksi. Niitä voi olla luonnostaan elintarvikkeessa tai niitä voidaan erikseen lisätä elintarvikkeeseen. Prebioottien yhteydessä voitaisiin käyttää ilmausta 'pelastajabakteerin eväät'. Liukoinen ravintokuitu voi toimia paksusuolessa mikrobien energianlähteenä. Ei kuitenkaan tarkoin tunneta mitkä ravintokuidun komponentit toimivat prebioottisesti ja miten se tapahtuu.
Synbioottiset elintarvikkeet
Yhdistämällä probioottiset mikrobit ja prebioottiset hiilihydraatit saadaan synbioottiseksi sanottu elintarvike. Varsinkin Keski-Euroopassa on markkinoilla maitovalmisteita kuten probioottisia jogurtteja, joihin on lisätty tiettyjä frukto-oligosakkarideja prebiootiksi. Synbioottisesta elintarvikkeesta voitaisiin sanoa, että siinä on 'probiootti eväineen'. On näyttöä siitä että esimerkiksi kauran liukoinen ravintokuitu voi toimia prebioottina, mikä tukee vellie-konseptia kauran liukoisen ravintokuidun ja hyödyllisten maitohappobakteerien yhdistämisestä samassa tuotteessa.
Copyright Hannu Salovaara 2002.
Aiheesta enemmän:
Ks. tiedotteet ja mm. seuraava tieteellinen kirjallisuus:
1. Fuller, R. (1992).
Probiotics. The Scientific
Basis. Chapman & Hall,
London.
2. Gibson & Roberfroid
(1995). J Nutrition 125:
1401-1412.
3. Jaskari et al. (1998)
Appl Microbiol Biotechnol
49: 175-181.
4. Kontula et al. (1998a).
Appl Microbiol Biotechnol
50: 246-252.
5. Kontula et al. (1998b).
Int J Food Microbiol 45:163-169.
Viimeksi päivitetty
28.12.2001
Kaura on terveysväittämään oikeuttava elintarvike Yhdysvalloissa
Samaan aikaan kun Suomessa käydään keskustelua funktionaalisista elintarvikkeista ja siitä miten niitä saisi mainostaa, USA:ssa kauratuotteille on sallittu voimakas terveysväittämä.
Kauran terveellisyyttä koskevat uskomukset ovat näin saaneet vahvan tuen Yhdysvaltain viranomaisilta. Sikäläinen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on äskettäin sallinut terveysväittämän "saattaa vähentää sydäntautiriskiä" kaurahiutaleen ja kauraleseen yhteydessä. Toistaiseksi muita vastaavia lupia ei ole myönnetty yksittäisille elintarvikkeille. Viranomaisten kanta perustuu kauran terveysvaikutuksista olevaan vahvaan tieteelliseen näyttöön. Vaikuttavana tekijänä on erityisesti kauran liukoinen ravintokuitu betaglukaani, joka alentaa kolesterolia.
Suomessa elintarvikkeiden mainonnassa saa nykyisellään esittää vain ns. ravitsemuksellisia väittämiä ("sisältää ravintokuitua") tai ravintoaineiden vaikutukseen perustuvia väittämiä ("auttaa alentamaan kolesterolia"). Sen sijaan kiellettyä on esittää terveysväittämiä ja ns. lääkkeellisiä väittämiä, joissa mainitaan jokin sairaus ("vähentää sydäntautiriskiä"). Elintarvikevirasto on asettanut työryhmän pohtimaan ns. funktionaalisten elintarvikkeiden asemaa ja terveysväittämien esittämistä. Uusien ohjeiden arvioidaan valmistuvan kevään aikana.
Yhdysvalloissa FDA on siis jo ottanut uuden kannan terveysväittämiin. Nyt ensimmäisenä kauratuotteille sallitun väittämän esittäminen edellyttää, että annos sisältää vähintään 20 g kaurahiutaletta tai 13 g kauralesettä niin että annoksessa on vähintään 0,75 g kauran liukoista ravintokuitua betaglukaania.
Nauttimalla 3-4 annosta päivässä (40 g kauralesettä tai 60 g kauralesettä) todetaan useimmissa tapauksissa noin viiden prosentin lasku kolesterolissa. Lasku on sitä suurempi mitä korkeampi kolesterolin lähtötaso on kyseessä.
Väittämän yhteydessä on mainittava, että kolesterolia alentava vaikutus toteutuu vähän tyydyttynyttä rasvaa ja kolesterolia sisältävässä ruokavaliossa. Viittaus johtuu viranomaisten ymmärrettävästä tarpeesta korostaa kokonaisravitsemusta. Viranomaiset pelkäävät USA:ssakin mainonnan muuten harhauttavan kuluttajia uskomaan, että kolesterolin alentamiseen tarvitaan vain runsaasti kauratuotteita sisältävä ruokavalio. Tosin FDA:kin toteaa raportissaan kliinisten kokeiden kyllä osoittavan, että kauran vaikutukset todetaan myös runsasrasvaista ruokavaliota noudatettaessa.
Annos kaurapuuroa (1 dl hiutaleita) sisältää noin 40 g kaurahiutaleita, joten amerikkalaisten kaurahiutalepakkauksissa lukee nyt "saattaa vähentää sydäntautiriskiä" eikä pelkästään "auttaa alentamaan kolesterolia".
Kaurapuurohiutaleiden lisäksi myslit ovat suureksi osaksi kauraa. Kauraleiväksi sanotuissa hiivaleivissä kauraa on 20-30 %. Kauramakaroni, joka äskettäin palkittiin vuoden suomalainen elintarvike -kilpailussa, sisältää noin kolmanneksen kauraa. Toinen kilpailussa palkittu tuote Yosa perustuu kauraleseeseen, mutta ei aivan yllä siihen 13 grammaan purkkia kohtia, joka oikeuttaisi terveysväittämän esittämiseen amerikkalaisin perustein.
Suomessa kaura on maataloustuotannolle suhteellisesti tärkeämpi kuin missään muussa maassa. Täällä tuotetaankin eniten kauraa maailmassa väkilukuun nähden. Myös kauran elintarvikekulutus on suhteellisesti korkealla tasolla. Kotimaahan jäävä kaurasato käytetään lähes kokonaan rehuksi, kun taas vientiin toimitettavasta kaurasta suuri osa on mennyt elintarviketuotantoon ja erikoisrehuiksi. Kauran viljely ja erityisesti vienti on kuitenkin vaikeassa tilanteessa, koska kaura ei ole EU:n interventio-ostojen piirissä, mikä takaisi menekin. Kauratuotteita viedään jonkin verran lähinnä Venäjälle ja Viroon.
Lisätietoja:
FDA 1996. Food Labeling: Health claims; Oats and coronary heart disease. Federal Register: Jan 4, 1996. Vol. 61, No 3), 35 p. Food and Drug Administration, Department of Health and Human Services.
FDA 1997. FDA allows whole oat foods to make health claim on reducing the risk of heart disease. FDA Talk Paper. Jan. 21, 1997. Food and Drug Administration. U.S. Department of Health and Human Services. 2 p.
Ripsin, C.M., Keenan, J.M., Jacobs, D.R., Elmer, P.J., Welch, R.R., Van Horn, L, Liu, K., Turn-bull, W.H., Thye, F:, Kes-tin, M., Hegsted, M., Davidson, D.M., Davidson, M.H., Dugan, L.D., Demark--Wahne-fried, W. & Beling, S. 1992. Oat products and lipid lowering. A meta-analysis. J. Amer. Med. Assoc. (JA-MA) 267:3317-3325.
Salovaara, H. 1997. Kliiniset tutkimukset johtaneet terveysväittämän hyväksymiseen USA:ssa. "Kaura voi vähentää sydäntautiriskiä". Kehittyvä Elintarvike 1/97:34-35.
Salovaara, H. 1997. FDA sallii terveysväittämän: "Kaura vähentää sydäntautiriskiä". Suomen Lääkärilehti 11/97: 1313-1314.
Hannu Salovaara
professori (viljateknologia)
elintarviketeknologian
laitos
PL 27 (Viikki B),
00014 Helsingin yliopisto
p. 09 708 5235, 049 417792
(NMT)
fax. 09 708 5212
Yosa® menestyi Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailussa
Yosa® sai tunnustuspalkinnon Vuoden 1997 suomalainen elintarvike -kilpailuissa yhdessä Benecolin kanssa. Kilpailun finaali pidettiin 14.1.1997 Kalastajatorpalla. Palkinnot jakoi eurokansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.
Yosa®
Yosa® on jogurttityyppinen kauralesepohjainen maitohappobakteereita ja bifidobakteereita käyttäen hapatettu ja marjoilla tai hedelmillä maustettu välipalavalmiste, joka ei sisällä lainkaan maitoa. Kysymyksessä on kokonaan uusi tuotetyyppi, jollaista tuotetta ei tunneta missään muualla. Yosa® sisältää terveydellisesti hyödyllistä kauran ravintokuitua ja maitohappobakteereita ja bifidobakteereita ja se voidaan lukea ns. funktionaalisiin eli terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. Maidottomana ja kokonaan kasvikunnan tuotteena Yosa® toimii myös jogurtin vaihtoehtona vegetaarisessa ruokavaliossa. Toisaalta Yosa® toimii myös soijajogurtin vaihtoehtona.
Patentoitu valmistusmenetelmä ja tuote
Euroopan patenttivirasto Münchenissä on myöntänyt patentin menetelmälle, jolla valmistetaan Suomessa markkinoilla olevaa maidotonta jogurttityyppistä välipalatuotetta Yosaa®. Taustalla on professori Hannu Salovaaran innovaatio kauraleseen fermentoinnista terveydelle hyödyllisillä maitohappobakteereilla. Patenttiin johtanut kehitystyö on tehty Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksessa. Patentointia on tukenut Alko-Yhtiöihin kuuluva Primalco Oy. Teollisen sovellutuksen menetelmälle on kehittänyt Bioferme Oy, joka toi tuotteen markkinoille vuonna 1995 noin kuukausi ennen Benecolin markkinoille tuloa. Kummallakin mainitulla tuotteella on kolesterolia alentavia ominaisuuksia. Benecolissa vaikuttava tekijä on margariiniin lisätty betasitostanoliesteri kun taas Yosassa se on kauran oma liukoinen ravintokuitu.
Terveysväittämä kauran sydäntautiriskiä vähentävästä vaikutuksesta Yhdysvalloissa
Kauran ja erityisesti kauraleseen hyvät terveydelliset vaikutukset on tunnettu jo pitkään. Tämä käsitys on äskettäin saanut korkean tason tunnustuksen, kun USA:n arvovaltainen elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on sallinut terveysväittämän, jossa sanotaan kauraleseen ja kaurahiutaleen vähentävän sydäntautiriskiä. Vaikutus perustuu lähinnä kauran liukoisen ravintokuidun, betaglukaanin aiheuttamaan kolesterolitason laskuun.
Kanta perustuu siihen mittavaan tieteelliseen näyttöön, joka on olemassa kauran liukoisen ravintokuidun, betaglukaanin kolesterolia alentavasta vaikutuksesta. Jo noin kolmen gramman betaglukaaniannos alentaa kolesterolia noin viidellä prosentilla, sitä enemmän mitä korkeampi kolesterolitaso on ja mitä enemmän kauran betaglukaania saa. Yhdysvalloissa terveysväittämä sallitaan, kun yksi annos sisältää 13 g kauralesettä tai 20 g kaurahiutaleita. Tällainen annos sisältää noin 0,75 g kauran liukoista ravintokuitua betaglukaania.
Yosassa kauralesettä on maittavassa, nykyaikaisen kuluttajan arvostamassa helppokäyttöisessä muodossa. Yosan® betaglukaanipitoisuus on lähes sillä tasolla, joka Yhdysvalloissa oikeuttaa terveysväittämään. Tuote- ja prosessinkehityksellä betaglukaanipitoisuutta voidaan nostaa. Yosan terveydellisesti hyviä ominaisuuksia kauraleseen lisäksi ovat sen sisältämät probioottiset maitohappobakteerit ja bifidobakteerit, joita yleisesti pidetään vatsan toimintaa tasapainottavina.
Yosa on siten kahdella tavalla terveysvaikutteinen ja sitä voidaan pitää myös ns. synbioottisena elintarvikkeena, mikä on uusin käsite terveysvaikutteisten elintarvikkeiden alalla.
Lisätiedot:
Hannu Salovaara, prof.
Elintarviketeknologian
laitos
PL 27 (Viikki B)
00014 Helsingin yliopisto
p. (09) 708 5235, 049 417792
Lehtiartikkeli Yosan kehittämisestä, julkaistu täydellisenä Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 1/1996, ss. 14-15.
Hannu Salovaara:
Hapatettu kauramarjavalmiste - Yosan tarina
Yosa on jogurttityyppinen maidoton fermentoitu kauralesepohjainen välipalavalmiste. Se on kehitetty Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksessa. Siinä on yhdistetty kauran ravintokuidun ja maitohappokäymisen terveydelliset edut, joten se on tässä mielessä ns. funktionaalinen elintarvike. Lisäksi tavoitteena on ollut helppo nautittavuus ja hyvä maku. Yosan on viimeistellyt kaupalliseksi tuotteeksi kaarinalainen Bioferme Oy, joka on tuonut tuotteen markkinoille lokakuussa 1995.
Lactobacillus acidophilus hapantaikinassa ja jogurtissa
Olin 1970-luvun lopulla analysoinut hapantaikinoiden mikrobiflooraa väitöskirjatutkimusta varten. Eräs havainto oli se, että Lactobacillus acidophilus näytti olevan yleisimpiä suomalaisissa hapantaikinoissa esiintyvistä maitohappobakteereista. Samoihin aikoihin alettiin meijeriteollisuudessa valmistaa ja markkinoida Acidofilus-piimää ja viestittää, että Lactobacillus acidophilus oli erityisen hyvä terveydelle ja vatsan hyvinvoinnille. Myöhemmin tällaisista mikrobeista ruvettiin käyttämään nimitystä "probioottiset mikrobit".
Leivän paistossa kuitenkin kaikki hapantaikinan maitohappobakteerit kuolivat, joten L. acidophilus'in esiintymisellä raskisssa ei ollut mitään lisäarvoa ruisleivän kannalta. Vaikka hapantaikinatutkimukseni jäivät joksikin aikaa, L. acidophilus -asia jäi vaivaamaan. Satuin tutustumaan myös kansatieteelliseen kirjallisuuteen, josta kävi ilmi miten hapantaikinan juurta käytettiin hyväksi leivän lisäksi muidenkin viljaruokien valmistuksessa. Keittelin kotonakin jonkun kerran mm. hapanlohkoa, jota on kuvattu mm. Runebergin Hirvenhiihtäjissä. Yosan idea ei vielä tuolloin konkretisoitunut, vaan tarvittiin toinen sysäys...
Vaikuttava kauralese
Viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla koettiin varsinkin USA:ssa valtaisa kaura- tai kauraleseboomi. Useissa tutkimuksissa todettiin, että kauralese alensi veren kolesterolitasoa. Vaikutus perustui kauran liukoiseen ravintokuituun, betaglukaaniin, jota kauraleseessä oli runsaasti. Kauraleseen etuna oli lisäksi sen luontainen hyvä maku. Ongelma oli kuitenkin se, ettei tunnettu elintarvikkeita, joissa kauralesettä olisi ollut helposti nautittavassa muodossa.
Vuoden 1987 alkupuolella sain ajatuksen, että pitäisi kokeilla kauran fermentoimista tuotteeksi, joka sisältäisi eläviä, hyödyllisiä probioottisia bakteereja. Varsin pian ajatus konkretisoitui käyttötavaltaan jogurttityyppisen tuotteen aikaansaamiseen. Ensin hapatin kotona jugurtilla kauravelliä kattilapelein, mutta sitten hankin ns. jogurttikoneen, joka helpotti fermentointia.
Varsinainen tutkimus- ja kehitystyö lähti liikkeelle pienellä apurahalla 1987. Raakaainevaihtoehtoina olivat kaurahiutaleet, kauralese, kaurajauho ja talkkuna. Korkein kuitupitoisuus saatiin fermentoimalla keitettyä kauralesettä ja se sopi hyvin rakenteen kannalta. Tuote vaati mustikka-puolukkalisäyksen tms. harmaan värin peittämiseksi, ja sokeria tai aspartaamia makeuttamiseen. Toinen nyt markkinoilla olevista tuotteista on hyvin lähellä sitä, johon itse omassa "tuotekehityksessäni" päädyin ja jonka kaltaista perheeni on saanut jo vuosia.
Rakenteen kannalta nimenomaan karkea kauralese osoittautui parhaaksi. Hapattamiseen käytimme edelleen ymppinä erilaisia hapanmaitovalmisteita, joista osa hyvin soveltui kauraleseen fermentointiin. Vasta myöhemmin siirryimme käyttämään puhdasviljelmiä heräteviljelminä.
Karjalainen kaurakiisseli ja patenttihakemus
Kävi ilmi, että Laatokan Karjalassa aikanaan hyvin tunnettua hapanta kaurakiisseliä edelleen valmistettiin siirtokarjalaisten keskuudessa. Jauhettu kaura ensin hapatettiin hapantaikinan juurta käyttäen. Siivilöinnin jälkeen tärkkelyspitoinen massa eli "kiesa" keitettiin vedessä ja tarjoiltiin voisilmän tai hunajaveden kera. Valmis kaurakiisseli ei sisältänyt eläviä bakteereja. Vastaavanlainen kauravelli ("llumry", "flummery") tunnettiin aikanaan mm. Walesissa.
Olin ilmoittanut pitäväni esitelmän "kiesan uudelleenlöytämisestä" toukokuussa 1990 pohjoismaisessa viljakongressissa Tukholmassa. Olimme saaneet asian tutkimiseen hiukan lisää apurahoja eri tahoilta, erityisesti Suomen Akatemialta. Mutta olisiko kauraleseen fermentointi probioottisilla mikrobeilla patentoitavissa. Tiesimme että Karjalan ja Walesin lisäksi Aasiassa ja varsinkin Afrikassa käytetään jatkuvasti perusruokana hapattamalla fermentoituja viljaruokia. Yleensä ne kuitenkin keitettiin fermentoinnin jälkeen. Oli uusi ajatus yhdistää ravintokuitupitoinen kauralesekeitos fermentoimalla hyödyllisten maitohappobakteerien kanssa. Yhteydenotto patenttitoimistoon johti päätelmään, että patentointi saataisi olla mahdollista. Hakemus toimitettiin patentti- ja rekisterihallitukseen muutamaa päivää ennen Tukholman kongressia.
Patenttihakemuksen jättäminen merkitsi sitoutumista ajatuksen toteuttamiseen käytännön tasolle asti. Teimme Oy Alko Ab:n kanssa sopimuksen patentointimenettelystä ja -kustannuksista. Samalla kehitin uudelle tuotteelle nimen "Yosa". Nimi tulee toisaalta jogurtista, toisaalta kiesasta.
Yosa on funktionaalinen elintarvike
Yosan ideana on yhdistää suotuisa ravintokuitu ja suotuisat maitohappobakteerit samaan tuotteeseen. Tuloksena on ns. funktionaalinen elintarvike, jollaisten kehittely nyt näyttää olevan elintarviketieteen ja -teknologian kuumimpia tutkimusaiheita.
Artikkeli on julkaistu täydellisenä Kehittyvä Elintarvike -lehdessä 1/1996, ss. 14-15.
Jogurttityyppinen välipala kaurasta, Lyhennelmä esitelmästä, Agro-Food, Tampere-talo 14.11.1995
Professori Hannu Salovaara,
Helsingin yliopisto, elintarviketeknologian
laitos:
Yosa- jogurttityyppinen funktionaalinen elintarvike kaurasta
Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksessa on tutkittu mahdollisuuksia kotimaisen kauran hyödyntämiseen uudentyyppisinä elintarvikkeina. Kohteena on ollut erityisesti kauraleseen fermentointi jogurttityyppiseksi välipalatuotteeksi, joka sisältäisi eläviä probioottisia maitohappobakteereja tai bifidobakteereja. Tavoitteena on ollut yhdistää kauraleseen ja probioottisten maitohappobakteerien suotuisat terveydelliset ominaisuudet samaan helposti nautittavaan tuotteeseen.
Tulosten perusteella kauraleseestä voidaan keittämisen ja maitohappokäymisen avulla valmistaa tuote, jolle on tyypillistä hyytelömäinen jogurttia tai kiisseliä muistuttava rakenne. Tuotteen maulle tyypillistä on yllättävän mieto maistuva happamuus huolimatta alhaisesta pH-arvosta (alle 4,5). Tuote voidaan maustaa eri tavoin esimerkiksi marjoilla ja makeuttaa sokerilla.
Tuotteen ravintokuitupitoisuus on lähes 20 % kuiva-aineesta makeuttamattomassa perusversiossa ja vastaavasti 5-8 % makeutetuissa versioissa. Tämä on hiivaleipää vastaava taso. Ravintokuitu koostuu sekä liukoisesta beta-glukaanista että liukenemattomasta kuidusta. Entsyymikäsittelyjen avulla voidaan säädellä tärkkelysgeeliin perustuvaa rakennetta ja nostaa tarvittaessa ravintokuitupitoisuutta.
Fermentaatioon voidaan käyttää probioottisia maitohappobakteereja ja bifidobakteereja. Monet probioottisiksi kuvatut kannat kykenevät kasvamaan kauralese ainoana substraattina. Solutiheydet säilyvät korkeina (107-8 pmy/g) useita viikkoja.
Edellä kuvatun tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena on äskettäin tullut markkinoille hapatettu kuitupitoinen kaura-marjavalmiste "Yosa" (rekisteröity tavaramerkki). Yosa-sanan alkuosa viittaa jogurttiin, koska yosa muistuttaa jugurttia mm. käyttötavaltaan. Sanan jälkiosa viittaa "kiesaan", joka on aikanaan Laatokan Karjalassa tunnetun, hapatetun kaurakiisselin eräs välivaihe. Erilaisia maitohappofermentoituja viljatuotteita tunnetaan eri puolilta maailmaa, mutta missään ei ole aiemmin yhdistetty kauralesettä ja probioottisia mikrobeja jogurttityyppiseksi tuotteeksi.
Maidottomuuden ansiosta Yosa soveltuu maitotuotteita välttäville. Yosan valmistusaineet ovat kokonaan kasvikunnasta peräisin. Uusimpien tietojen keliaakikot voivat käyttää kauraa, joten kaikesta päättäen myös Yosa soveltuu keliaakikoille.
Yosa on esimerkki mahdollisuuksista kehittää uusia vaikuttavia (funktionaalisia) elintarvikkeita, joiden terveydellisesti suotuisat ominaisuudet perustuvat usean vaikuttavan tekijän yhdistämiseen. Tulokset kirjallisuudessa ja omista kokeista viittaavat mm. siihen, että kauralese edistää maitohappobakteerien ja bifidobakteerien kasvua. Yosan terveydellisten vaikutusten dokumentointi on kuitenkin vasta alussa. Jo nyt Yosa on herättänyt suurta mielenkiintoa eri tahoilla sekä kaupallisessa että tutkimuksellisessa mielessä. Probioottisten mikrobien ja ravintokuidun mahdolliset terveydellisesti suotuisat yhdysvaikutukset ovat nykyään kansainvälisestikin suuren kiinnostuksen kohteena.
Professori Hannu Salovaara
(viljateknologia)
Helsingin yliopisto, elintarviketeknologian
laitos
p. 90-7085235, 0400-417792
Lehdistötiedote,
julkaisuvapaa 17.10.1995,
klo 15.30
Yosan julkistamistilaisuus
Auran Koskipirtillä 17.10.1995
Järjestäjä:
Bioferme Oy, Kaarina
Yosa®- uudentyyppinen hapatettu kaura-marjavalmiste
Mikä on Yosa®?
Yosa® on uusi jogurttityyppinen maidoton välipalavalmiste. Yosa® on terveydellisesti suotuisa elintarvike, jossa on yhdistetty kauran ravintokuidun ja maitohappokäymisen terveydelliset edut helposti nautittavaksi ja maukkaaksi tuotteeksi. Yosan on juuri tuonut markkinoille kaarinalainen Bioferme Oy. Yosa® on rekisteröity tavaramerkki.
Yosa® on sanana uusi. Sanan alkuosa viittaa jogurttiin, koska yosa muistuttaa jugurttia käyttötavaltaan ja eräiltä muilta ominaisuuksiltaan. Yosa on kuitenkin kokonaan maidoton. Sanan jälkiosa viittaa "kiesaan", joka on aikanaan Laatokan Karjalassa tunnetun, hapatetun kaurakiisselin eräs välivaihe. Yosa® valmistetaan ravintokuitupitoisesta kauran leseosasta, joka keittämisen jälkeen fermentoidaan maitohappobakteereilla ja maustetaan hillolla.
Yosan kehittämisen tausta
Yosan kehittäminen Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksessa sai alkunsa kolmesta laitoksen viljateknologeja askarruttavasta seikasta. Kauraleseen hyvät terveydelliset vaikutukset, kuten sen kyky alentaa kolesterolia, tunnettiin hyvin. Markkinoilta kuitenkin puuttui helppokäyttöisiä kauralesetuotteita, vaikka kauraleseen kuitukoostumus ja mieto miellyttävä maku teki siitä erinomaisen ravintokuidun lähteen. Samaan aikaan probioottisten mikrobien kuten maitohappobakteerien merkitys hyvinvoinnille sai yhä enemmän tukea tutkimuksesta, ja tätä tietoa hyödynnettiinkin maitovalmisteissa. Leivän valmistuksessa käytettävissä hapantaikinoissakin on runsaasti maitohappobakteereja, mutta paistettaessa ne kuolevat. Toisaalta ruokaperinne tunsi muitakin maitohappofermentoituja viljatuotteita, kuten karjalaisen kaurakiisselin.
Oli siis uudella tavalla yritettävä yhdistää kauralese ja probioottiset maitohappobakteerit uudenlaiseksi tuoteprototyypiksi ja kehitettävä menetelmä, jolla voitaisiin saada kauraleseestä hyödyllisiä maitohappobakteereja sisältävä helppokäyttöinen elintarvike. Näin syntyi yosan perusmalli, josta varsinainen tuotekehitys saattoi alkaa.
Yosan erityiset vahvuudet: ravintokuitu ja hyödylliset maitohappobakteerit
Ravintokuitu. Ravintokuidun merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on osoitettu yhä vakuuttavammin parinkymmenen viime vuoden aikana. Eräs parhaista ravintokuidun lähteistä on viljan leseosa, erityisesti kauralese, jossa on runsaasti sekä liukoista ravintokuitua, betaglukaania että liukenematonta ravintokuitua. Hyvän kuitukoostumuksen lisäksi kauraleseen etuna on sen luontainen hyvä maku. Elintarvikevalikoimasta on kuitenkin puuttunut tuotteita, joissa kauralesettä voisi nauttia luontevasti ja helposti.
Yosa täyttää nämä vaatimukset. Yosan tärkein valmistusaine on kotimaisesta korkealaatuisesta kaurasta erotettu kauralese. Yosan ravintokuitupitoisuus on energiasisältöön verrattuna suhteellisen korkea ja kauraleseen kuidun ominaisuudet ovat terveyden kannalta edulliset. Yosan nyt markkinoille tulevien versioiden ravintokuitutiheys on hiivaleivän luokkaa energia-arvoon verrattuna, ja siis moninkertainen verrattuna jogurtteihin, joissa tavallisesti ei ole lainkaan ravintokuitua. Tuote- ja prosessinkehityksen avulla yosan ravintokuitupitoisuutta voidaan tarvittaessa helposti nostaa.
Yosa® on maidoton ja laktoositon, joten se sopii hyvin myös maitoa tai laktoosia välttäville.
Hyödylliset maitohappobakteerit ja bifidobakteerit
Ihminen hyödyntää maitohappobakteereja monien elintarvikkeiden kuten hapanmaitotuotteiden, hapanleivän ja hapankasvisten valmistuksessa. Maitohappobakteerien tiedetään ehkäisevän haitallisten bakteerien kasvua niin elintarvikkeissa kuin suolistossakin. Maitohappobakteerit ovat myös ihmisen ruoansulatuskanavan normaaleja asukkeja.
Osa maitohappokäymisellä valmistettujen elintarvikkeiden maitohappobakteereista voi selviytyä suoleen saakka ja hetken toimia suolessa. Tämän katsotaan olevan eduksi vatsan hyvinvoinnille ja edesauttavan terveydelle edullisten yhdisteiden syntymistä suolessa ja vähentävän haitallisten yhdisteiden syntymistä. Tällaisia suotuisia maitohappobakteereja sanotaan probioottisiksi, ja niihin kuuluvat maitohappobakteerien lisäksi myös bifidobakteerit. Suolen bakteerien ravintona toimii liukoinen ravintokuitu, jota mm. kauralese sisältää.
Yosassa on samaan tuotteeseen yhdistetty tutkittuja maitohappobakteereja, bifidobakteereja ja ravintokuitua, joilla on suotuisia vaikutuksia ruoansulatuskanavassa. Yhden tölkin annos riittää päivittäin nautittuna edistämään suoliston hyvinvointia.
Yosan terveydellisiä vaikutuksia tutkitaan nyt myös Turun ja Kuopion yliopistoissa ja tutkimukset jatkuvat myös elintarviketeknologian laitoksessa Helsingin yliopistossa.
Miten saan päivässä 3 g betaglukaania?
Mitä on betaglukaani?
Selluloosa on beta-(1-4)-glukaania. Mutta kun puhutaan kauran betaglukaanista tarkoitetaan kauran jyvän soluseinissä esiintyvää beta-(1-3)(1-4)-glukaania. Siinä on beta-1-4-sidosten lisäksi myös beta-1-3-sidoksia, joiden ansiosta kauran betaglukaani liukenee veteen ja muodostaa viskoosin geelin. Ravitsemuksellisesti kauran betaglukaani on liukoista ravintokuitua.
Betaglukaanin rakenne
Luontainen tapa pitää kurissa kohonnutta kolesteroliarvoa on nauttia 3-4 annosta kauraa sisältäviä tuotteita päivässä, puuroa, mysliä, kauraleipää, Yosaa. Esimerkiksi näin saat 3 g betaglukaania neljästä annoksesta.
0,75 g betaglukaania sisältyy mm. seuraaviin annoksiin:
Pieni annos kaurapuuroa:
0,5-1,0 dl eli 20 g
kaurahiutaleita
Pieni annos mysliä:
0,5-1,0 dl kaurahiutaleita
lisukkeena mysliä ja
rusinoita
Kauraleipää,
jossa 30% kauralesettä:
2-3 viipaletta eli 75 g
Yosaa purkillinen:
sisältää noin
10 g kauralesettä
Miten betaglukaani alentaa kolesterolia?
"Vesiliukoinen ravintokuitu
eli geeliytyvä kuitu,
kuten kauran betaglukaani
muodostaa suolessa massan,
joka sitoo itseensä sappihappoja
ja kolesterolia ja kuljettaa
ne elimistöstä pois.
Sappihapot on valmistettu
kolesterolista. Tällä tavoin
kuitu auttaa alentamaan
veren kolesterolipitoisuutta."
Sydäntautiliiton
kolesterolia käsittelevät
sivut
FDA:n perustelut (1997) sallia terveysväittämä kauralle ja kauratuotteille
FDA (Food and Drug Administration) on Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkintäviranomainen, joka valvoo elintarvikkeita ja lääkkeitä ja mm. niiden kauppaa ja markkinointia. FDA otti muutama vuosi sitten sen kannan että tieteellisesti perusteltuja terveysväittämiä voi tietyin säännöin käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa.
Ensimmäinen myönnetty lupa koski kaurahiutaleita ja kauraleseitä, joiden yhteydessä sallittiin terveysväittämä 'saattaa vähentää sydäntaudin vaaraa' (may reduce the risk of heart disease) silloin kun yksi annos sisältää vähintään 0,75 g kauran liukoista betaglukaania. Tällöin neljästä päivittäisestä annoksesta saadaan 3 g, minkä on lukuisissa kliinissä kokeissa todettu alentavan kolesterolia 5-8 %. Tällaisen kolesterolin laskun katsotaan alentavan sydäntautiriskiä 2-4 -kertaisella prosenttiluvulla eli siis 10-30 %.
- 3 g betaglukaania päivässä - vähintään 0,75 g/annos
- kolesteroli alas 5-8 %
- sydäntautiriski laskee 2-4x enemmän eli 10-30 %
